Olen viimeisen parin vuoden aikana seurannut hämmentyneenä sote-uudistuksen toimeenpanoa ja sen seurauksena toteutettuja leikkauksia terveydenhoidossa. Myös erikoissairaanhoito on joutunut leikkurin alle eikä Helsinki ole säästynyt rajulta vyönkiristykseltä.

Sain kolme vuotta sitten omakohtaista kokemusta pääkaupunkiseudun sote-palveluista toimiessani puolen vuoden ajan edesmenneen vaimoni omaishoitajana. Pääsin tuolloin kurkistamaan Helsingin kotisairaanhoidon ja kotihoidon toimintaan, joka oli korvaamatonta kotona tapahtuvan hoidon ylläpitämiseksi.

Kotisairaanhoito huolehti aamuin illoin vaimoni lääkityksestä. Sairaanhoitajilla oli riittävästi aikaa paneutua potilaaseen, keskustella ja varmistaa että vaimoni pärjää seuraavat 12 tuntia.

Kotihoidon tilanne oli päinvastainen. Heiltäkin tuli kaksi kertaa päivässä hoitajat paikalle, mutta kaikesta näki, että käytettävissä oleva aika oli kiristetty äärimmilleen. Hygienian ylläpitoon ja kehon huoltoon oli varattu enintään 20 minuuttia, jonka jälkeen kotihoidon ryhmä siirtyi jo seuraavaan paikkaan.

Vaikka olen syvästi kiitollinen vaimoni saamasta hoidosta, surin jo tuolloin kotihoidon ahdinkoa, joka näkyi usein siinä, että osa hoitajista oli hälytetty paikalle viime tingassa paikkaamaan puuttuvaa kollegaa. Tällaisissa tilanteissa läsnäoloni oli välttämätön, koska hoitajat eivät ehtineet tutustua vaimoni sairaskertomukseen, jolloin jouduin ohjeistamaan heitä vaihe vaiheelta miten toimitaan.

Tulin samalla vakuuttuneeksi, ettei Helsinki enää pärjää ilman maahanmuuttajataustaisia hoitajia. Valtaosa tapaamistani kotihoitajista olivat juuriltaan jostain muualta kuin Suomesta, koska kotihoitajien palkkataso on sellainen ettei se houkuttele riittävästi kotimaisia alan opiskelijoita.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei pidä enää kurjistaa, mikäli haluamme varmistaa sote-palvelujen säilymisen myös tulevaisuudessa. Helsinki on sikäli onnellisessa asemassa, että voimme itsenäisesti päättää miten asiat hoidetaan ja rahoitetaan. Pidetään siis huolta asukkaistamme eikä anneta kulloinkin vaihtuvien hallitusten määräillä valintojamme.

Eero Yrjö-Koskinen