Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio julkaisi viikonloppuna oivallisen kolumnin vihreän siirtymän investoinneista Suomessa. Vähäpäästöiseen teknologiaan on asetettu paljon odotuksia, koska sen uskotaan tarjoavan keinon talouden pysyvään vahvistamiseen.

Suomeen on syntynyt viime vuosien aikana valtavasti päästötöntä energiantuotantoa, erityisesti tuuli- mutta myös aurinkovoimaa, joiden investoinnit ovat tuoneet runsaasti kuntien kaipaamaa vuokratuloa ja yhteisöveroa.

Puhtaan energiantuotannon lisääntyminen on tietenkin positiivinen asia ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Työllisyyden näkökulmasta kaikki siihen kohdistuvat odotukset eivät kuitenkaan kestä päivänvaloa.

Kuntien vuokraamat maa-alueet rannikolle ilmestyvien datakeskusten rakentamiselle tarjoavat kenties kertaluontoisen piristeen sen ajan kun datakeskuksia rakennetaan, mutta pysyvää vaikutusta niillä tuskin tulee olemaan kuntien talouteen.

Kuten Rautio muistuttaa, Suomeen luotiin kymmenisen vuotta sitten veroporkkana, jonka avulla datakeskusten rakentajille tarjottiin pysyvää sähköveron alennusta. Nyt kun datakeskuksia ilmestyy joka notkelmaan, veron alennuksen maksavat veronmaksajat.

Suomessa on ollut pitkään merkillinen taipumus tukea raaka-aineiden bulkkituotantoa oli kyse sitten selluntuotannosta tai vihreässä siirtymässä tarvittavien mineraalien kaivuusta. Monissa tapauksissa hyöty niiden jalostamisesta on valunut ulkomaille.

Tällainen toiminta on nyt tulossa tiensä päähän, jos haluamme nostaa taloutemme kestävälle pohjalle ja varmistaa, että se tarjoaa pysyviä työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman tuotannon jalostusasteen nostamista.

Eero Yrjö-Koskinen